Markus Kopposen blogi Himos Winter Trail -omatoimipoluilta! – Himos Winter Trail

Markus Kopposen blogi Himos Winter Trail -omatoimipoluilta!

Blogin kirjoittaja Markus Kopponen on löytänyt polkujuoksun vasta viime syksynä. Tässä blogissa mies kertoo tunnelmiaan Himos Winter Trail -omatoimipoluilta. Täysin noviisi Kopponen ei kuitenkaan polkujuoksuhommissa ole, sillä hän on yrityksensä kautta tuottanut tapahtumavideon vuoden 2019 Himos Winter Trail -polkujuoksutapahtumasta!

KOKEMUKSIA HIMOKSEN TALVIPOLUILTA

Tuli juostua sunnuntaina Himoksen poluilla muistaakseni pisin yhtäjaksoisesti koskaan juoksemani lenkki.

Matkaa kertyi mittariin reilu 25km, ja aikaa kului vajaa kolme tuntia. Vauhti oli semmoista mukavan leppoisaa, että hyvin pystyi ihailemaan upeita talvisia metsämaisemia ja juttelemaan matkalla lenkkikaveri Raimo Lahtisen kanssa.

Keskisyke juoksun päätyttyä näytti olevan ihan PK2 kynnykseni yläpäässä, vaikka iso osa matkasta mentiinkin VK alueella(kiitos Himoksen kovien ylämäkien).

Kun kaksi ex-nyrkkeilijää juoksevat kapeita lumisia metsäpolkuja, niin mieleen juolahti, että tämähän palvelee hyvin oheistreeninä myös nyrkkeilyä. Jalkatyöskentely nyrkkeilykehässä on tanssinomaista ja nyt kapeilla lumipoluilla sai sipsuttaa jalkojen suhteen todella tarkkana, ettei noin polven korkuinen lumihanki kutsu ja kutsuihan se, mutta siitä vähän myöhemmin.

Myös väistöharjoitteita sai tehdä, kun välillä lumisten puiden oksat yrittivät hipoa poluilla liikkuvaa kulkijaa. Muutenkin kilpanyrkkeiljän harjoitusohjelmassa on juoksulla iso rooli, siihen sopisi myös polkujuoksu erinomaisesti.

Tämä oli vasta nyt neljäs kerta, kun olin Himoksen metsäpolkuja juoksemassa. Syksyllä juoksin vasta ensimmäiset polkujuoksutreenit. Mukavaa vaihtelua tiejuoksuun, tuo lisää haastetta!

Reitit olivat Himoksessa hienossa kunnossa ja maisemat lähes satumaisia lumisine puineen. Luonnon hiljaisuuden pystyi kokemaan.

Hauskoja yllätyksiä löytyi myös matkan varrelta. Reitin alussa parit lumiukot (vai nykyään lumihenkilöt), jotka olivat puetut paitoihin. Muutaman alamäen alkaessa oli kylttiin kirjoitettu: ”ole tarkkana tai hanki korjaa” (en muista oliko teksti sanatarkasti juuri noin). Joku tonttuhahmokin näkyi kiinnitettynä lopun alamäessä.

Myös reittimerkinnät oli laitettu omatoimiviikonloppua varten poluilla liikkujille. Tämä oli minulle ainakin erityisen hyvä asia, joka olen vielä noviisi näillä Himoksen metsäreiteillä. Toivoisinkin, että merkit pidettäisiin paikoillaan vielä ainakin ensi viikonloppuun asti. Se toisi varmuutta reiteistä ja uskaltaisi yksinkin lähteä seikkailemaan Himoksen satumetsiin, kun nyt juossut vain ”sokeasti” toisen perässä.

Myös muita liikkujia näytti olevan nyt metsäpoluilla liikkeellä enemmän kuin kolmella aikaisemmalla käynnillä yhteensä. Kaikkia tervehdittiin ja kaikki näyttivät olevan hymyssä suin iloisella mielellä. Välillä reitillä oli jopa ruuhkaa.

Liikkeellä oli useita pikku ryhmiä, koiran ulkoiluttajia ja yksin liikkujia. Neljä kertaa juostiin kodan ohi ja joka kerralla siellä näytti olevan makkaranpaistajia.

Nähtiinpä matkan varrella aikamoista kyytiä pitävä kilpaurheilijan näköinen nuori mies. Raimo kommentoi, että olipa rennon näköistä menoa. Minä vastasin, että taisi olla suunnistaja. Himos Areenan pihassa maalialueella tämä samainen urheilija tulla tupsahti meidän jälkeen sinne.

Kovan loppukirin jälkeen kädet hetkeksi polvia vasten ja kohta kaveri oli jo juttutuulella.

Selvisi, että henkilö on nimeltään Timo Sild. Hän on Viron kansalainen, joka asuu Tampereella. Nopea Googletus kertoi, että Timo Sild on suunnistuksen nuorten- sekä sotilaiden maailmanmestari. Oli tullut Tampereelta juoksemaan Himokselle, kun täällä on niin hyvät ja kauniit reitit.

Timo oli juossut saman reitin kuin me (25km), mutta vajaan tunnin nopeammin (2h 1min.). Kun kysyttiin keskinopeutta, niin kaivoi kellostaan tiedon 4,50min./km. Huh huh, aikamoista kyytiä noissa maastoissa talvella!

Niin piti mainita vielä siitä hangessa käymisestä. Juu toinen meistä kävi polvillaan, kun kiersi puron lumihangen kautta. Viimeisissä alamäissä heitti vielä kunnon lumienkelit kinoksiin, vaikka juuri oli kyltissä varoitettu, että hanki korjaa, jos ei ole tarkkana. Sieltä sitten ilmestyi metsän siimeksestä kävelytielle hangessa uitettu ex-nyrkeilijä. Se en ollut minä!😅

Kiitos vielä Himos Trail -porukalle polkujen ylläpidosta, oli huippukunnossa.

TARKENNUS: Timo Sild muuten kertoi, että oli nähnyt ratamestarin juoksemassa sortsit ja t-paita päällä. Pääteltiin, että tämä ratamestari voisi olla Joonas N tai Petteri K? Oliko tämä satumetsän harhoja, vai pitääkö väite paikkansa?

TARKENNUS 2: Näytti pitävän paikkansa: https://fb.watch/3mOWg-jq5n/